Tupakkatuotteiden käyttöön liittyy monia terveydellisiä riskejä, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet ja monia muita vakavia terveysongelmia. Lisäksi tupakoinnin aloittaminen nuorena lisää merkittävästi riippuvuuden kehittymisen riskiä.
Tupakkavalvonnan tavoitteena on vähentää tupakoinnin yleisyyttä, estää uusia käyttäjiä aloittamasta tupakointia ja suojella koko väestöä tupakansavun haitallisilta vaikutuksilta. Pitkällä aikavälillä tupakkavalvonnan tehtävänä on tupakkatuotteiden käytön lopettaminen kokonaan terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Muutosta on jo tapahtunut, mutta se on hidasta. Esimerkiksi nuuskan myynti lopetettiin vuonna 1995, mutta purutupakka kiellettiin Suomessa vasta vuonna 2016. Molempia saa kuitenkin edelleen tuoda ulkomailta pieniä määriä omaan käyttöön. Makusavukkeiden eli mentolisavukkeiden myynti puolestaan lakkautettiin kokonaan vuonna 2020 eikä vihreitä askeja enää hyllyissämme näy.
Suomen tupakkalaki – missä saa polttaa?
Tupakointi on Suomessa lain mukaan kielletty julkisissa tiloissa ja työpaikoilla tupakkalain Tupakka- ja nikotiinivalmiste laki 549/2016 perusteella.
Tupakointikiellot on eritelty eri alueiden mukaan seuraavasti:
- Sisätilat – Tupakointi on kielletty kaikissa suljetuissa tai osittain suljetuissa tiloissa, joita yleisö tai työntekijät käyttävät tai joihin heillä on pääsy. Tämä koskee esimerkiksi ravintoloita, baareja, kahviloita, hotelleja, ostoskeskuksia, julkisia liikennevälineitä, koulurakennuksia ja terveydenhuollon tiloja.
- Työpaikat – Tupakointi on kielletty kaikilla työpaikoilla, myös ulkotiloissa. Poikkeuksen sääntöön tekevät tarkoin määritellyt tupakointipaikat tai -alueet, kun ne täyttävät lain vaatimukset.
- Leikkipaikat ja urheilualueet – Tupakointi on kielletty leikkipaikoilla, urheilualueilla ja muilla lasten tai nuorten suosimilla ulkotiloilla, kuten koulujen pihoilla.
- Julkiset liikennevälineet – Tupakointi on kielletty julkisissa liikennevälineissä, kuten busseissa, junissa, metroissa, raitiovaunuissa ja takseissa.
- Ravintolat ja anniskelupaikat – Tupakointi on kielletty ravintoloissa ja anniskelupaikoissa, mutta tupakointipaikkoja voi olla erikseen järjestetty tietyin rajoituksin.
Suomessa tupakointikieltoja valvovat terveydensuojeluviranomaiset, poliisi ja muut valvontaviranomaiset. Rikkomuksista voi seurata sakkoja tai muita oikeudellisia seuraamuksia. Kiellot voivat kuitenkin muuttua ajan myötä, ja täsmälliset säännökset vaihdella. Siksi suosittelemme tarkistamaan ajantasaiset tiedot tupakoinnin kielloista ja rajoituksista paikkakuntasi terveysviranomaisilta.
Tupakansavun leviäminen ympäristöön
Tupakansavun leviäminen ja sen haitat ihmiselle ja ympäristölle ovat tärkeitä tekijöitä tupakoinnin terveydellisten vaikutusten ymmärtämisessä. Savusta on haittaa myös niille, jotka eivät itse polta. Passiivinen tupakointi tarkoittaa tilannetta, jossa ei-tupakoiva henkilö altistuu tupakansavulle.
Tupakansavu sisältää tuhansia kemikaaleja, joista monet ovat myrkyllisiä ja karsinogeenisiä. Kun tupakoitsija polttaa tupakkaa, savu leviää ympäristöön. Tupakansavun hengittäminen voi lisätä riskiä erilaisiin sairauksiin, kuten keuhkosyöpään, keuhkoahtaumatautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, hengitystieinfektioihin ja allergisiin reaktioihin.
Raskaana olevan naisen tupakointi ja altistuminen tupakansavulle saattavat aiheuttaa vakavia komplikaatioita sikiön kehitykselle ja lisätä muun muassa ennenaikaisen synnytyksen, alhaisen syntymäpainon ja keuhkojen toimintahäiriöiden riskiä vastasyntyneellä lapsella.
Haitalliset aineet jäävät helposti leijumaan ilmassa ja laskeutua pintojen, kuten seinien, huonekalujen ja tekstiilien, päälle. Tämä vaikuttaa sisäilman laatuun ja aiheuttaa epämiellyttäviä hajuja. Myös tupakantumpit, tupakointivälineet ja tupakansavu sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, kuten myrkyllisiä kemikaaleja ja raskasmetalleja.
Tupakan mainonnan ja markkinoinnin rajoitukset
Tupakkatuotteiden mainonta, markkinointi ja myynninedistäminen on Suomessa rajoitettua. Säännöt koskevat muun muassa tupakan mainontaa tiedotusvälineissä, sponsorointia, tapahtumia ja tuotepakkausten näkyvyyttä, ja rajoitusten tavoitteena on vähentää tupakoinnin houkuttelevuutta erityisesti nuorten silmissä.
Myyjien toimintaan sovelletaan tupakkalain säännöksiä, jotka kiristävät tupakkatuotteiden esittelyä, mainontaa ja tiedottamista myymälöissä. Esimerkiksi tupakka hinnat eivät näy ostajalle ja asiakkaan täytyy pyytää myyjältä haluamansa aski. Myyjät eivät saa antaa positiivista tietoa niiden ominaisuuksista tai suositella tiettyjä tuotteita asiakkaille.
Myyjät voivat kyllä vastata asiakkaiden kysymyksiin tuotteiden saatavuudesta, hinnoista ja myyntipakkausten koosta, mutta muuten myyjien tulee varmistaa, etteivät he riko tupakan mainontaan tai myynninedistämiseen liittyviä kieltoja.
Haasteena on etenkin online-ympäristö joka on hankalasti valvottavissa. Nuuskaa ja savuttomia nikotiinituotteita markkinoidaan netissä myös suomalaisille suunnatuilla sivustoilla. Tilanne on siis osin rinnasteinen suomenkielisten mutta ulkomailla toimivien nettikasinoiden suhteen.
Tupakan hinnan ja verotuksen säätely – mikä on halvin tupakka?
Tupakkatuotteiden hintaa nostetaan verotuksen avulla lähes joka vuosi, sillä on havaittu, että hinnannousu vähentää kulutusta ja kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. Vuonna 2023 edullisimmankin tupakka-askin hinnan arvioidaan nousevan 8–10 euroon. Myös kääretupakan hinta on jatkuvassa ollut nousussa vuodesta 2009 lähtien.
Suomessa tupakkavero kohdistuu savukkeisiin, sikareihin, piipputupakkaan ja nuuskaan, ja sen suuruus vaihtelee tuotetyypin ja nikotiinipitoisuuden perusteella. Lisäksi tupakkatuotteisiin sovelletaan normaalia arvonlisäveroa ja lisätään tupakkatuotteiden hintaan verokannoittain.
Tupakkatuotteiden hintoja ei ole suoraan säännelty lainsäädännöllä, mutta tupakan hinta koostuu suurimmaksi osaksi verosta. Suomen tupakkaverotus on yksi Euroopan korkeimmista ja tupakkatuotteiden hinnat korkeat verrattuna moniin muihin maihin.
Varoitustekstit ja kuvalliset varoitukset
Tupakkatuotteiden pakkauksissa käytetään varoitustekstejä ja graafisia kuvia tupakoinnin haitallisista terveysvaikutuksista. Suomessa tupakka-askien varoitusmerkintöjen tulee täyttää tarkat sääntelyvaatimukset, kuten tekstien kokorajoitukset, värien käyttö ja sijoittelu. Varoitukset auttavat tiedottamaan tupakan haitoista ja kannustavat tupakoinnin lopettamiseen selkeällä ja havainnollisella tavalla.
Tupakka-askien etu- ja takapuolella olevat vakiintuneet varoitustekstit ovat suomen- ja ruotsinkielisiä ja painettu mustalla värillä valkoiselle taustalle. Tekstit kertaavat tupakoinnin erilaisia terveysriskejä, kuten syöpää, keuhkosairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, hedelmällisyyden heikkenemistä sekä sikiön terveysvaikutuksia raskauden aikana. Kuvalliset varoitukset iskostavat saman viestin verkkokalvoille ja jäävät mieleen.
Tupakoinnin lopettamisen tukipalvelut
Tupakoinnin lopettamista suunnitteleville henkilöille tarjotaan monia tukipalveluita, kuten neuvontaa, terveyskampanjoita ja nikotiinikorvaushoitoja.
Apukeinoja voidaan verrata luotettavien rahapelisivustojen vastuullisen pelaamisen työkaluihin, joilla pelaajaa kannustetaan ja tuetaan pysymään asetetussa budjetissa. Vaikka talletus-, aika- ja pelirajoitukset eivät tupakointiin suoranaisesti päde, riippuvuuden syntymisen ymmärtäminen auttaa eteenpäin. Myös palveluista saatu vertaistuki on tärkeää.
Tässä on joitakin tupakoinnin lopettamisen tukipalveluita Suomessa:
- Stumppi – Stumppi on valtakunnallinen tupakoinnin lopettamisen tuki, joka tarjoaa tietoa tupakoinnin lopettamisesta, henkilökohtaista tukea, verkkokursseja ja chat-palvelun.
- Neuvolat – Raskauden aikana neuvoloissa tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen ja raskaudenaikaiseen tupakoinnin seurantaan. Neuvolassa voi keskustella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa tupakoinnin lopettamiseen liittyvistä haasteista ja saada tukea lopettamisprosessiin.
- Terveyskeskukset – Terveyskeskukset tarjoavat tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. Niissä voi saada neuvontaa ja ohjausta lopettamisprosessiin, sekä tarvittaessa myös reseptilääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa.
- Terveysjärjestöt – Monet sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat verkkosivuillaan maksutonta neuvontaa ja tukipalveluita tupakoinnin lopettamiseen.
Lisäksi apteekeista voi ostaa nikotiinikorvaustuotteita, kuten purukumia, laastaria tai suusuihketta, jotka auttavat vähentämään tupakanhimoa ja helpottavat tupakoinnin lopettamista. Tupakoinnin lopettaminen käy kuitenkaan harvoin yhdessä yössä, joten kärsivällisyyttä vaaditaan.
Tavoitteena savuton Suomi 2030
Savuton Suomi 2030 -tavoite pyrkii siihen, että alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttäisi päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on osa Suomen kansallista tupakkapolitiikkaa, joka tähtää tupakoinnin vähentämiseen ja terveellisempien elintapojen edistämiseen väestön keskuudessa.
Savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi on jo toteutettu erilaisia toimenpiteitä, kuten tupakkaveron korotuksia, tupakointikieltojen laajentamista, tupakkamainonnan rajoituksia, nuuskan ja makutupakoiden myyntikieltoa, tupakkaverojen korotuksia ja tupakka-askien kuvallisia varoituskuvia. Lisäksi on ohjelma panostaa tupakasta vieroitukseen ja tupakoinnin lopettamisen tukipalveluiden saatavuuden parantamiseen.
On kuitenkin tärkeää huomata, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkuvia ponnisteluja ja erilaisten toimenpiteiden jatkuvaa toteuttamista sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla. Tupakka ei yksin tumppaa itseään.