Maailman tervein kansa?

Suomi on menestynyt viimeaikoina hienosti useissa kansainvälisissä vertailuissa. Onhan meidät valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo kaksi kertaa peräkkäin. Myös koulutuksen, innovatiivisuuden ja korruptiovapauden saralla maamme näkyy, jos ei aina ykkösenä niin ainakin kärkijoukoissa.

Mutta ovatko suomalaiset maailman tervein kansa? Valitettavasti näissä vertailuissa emme ole loistaneet. Bloombergin Healthiest Country indeksin top-10 joukosta löytyvät kyllä Norja, Ruotsi sekä Islanti, mutta Suomi on vasta sijalla 14. Surkea tilanne ei ole kyseessä, olihan vertailussa kaikkiaan 169 maata. Mutta selvästi parantamisen varaa on.

Keskeisenä tekijänä kansanterveyttä edistävissä hankkeissa on nähty kansalaisten oman aktiivisuuden ja tietoisuuden lisääminen. Jokapäiväiset elintavat ja parempi itsestään huolehtiminen olisivat verrattain helppo tapaa nostaa yleistä hyvinvointia, varsinaisen terveydenhuollon kustannuksia juuri kasvattamatta.

Painonhallinta

Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä edelleen. Ylipaino kuormittaa elimistöä monin tavoin ja on yhteydessä useisiin kansantauteihin. Lihavuus lyhentää elinikää.

Painonhallinan kulmakivet ovat:

  • Terveellinen ruokavalio
  • Riittävä ja monipuolinen liikunta
  • Alkoholin käytön rajoittaminen

Omaa painoa voi arvioida paitsi peilin avulla, myös eri laskennallisilla mittareilla. Tunnetuin näistä on varmasti painoindeksi eli Body Mass Index. Tämän arvon ylittäessä 25 on kyseessä ylipaino. Oman painoindeksisi voit selvittää BMI-laskurilla.

Toinen hyödyllinen konsti painoindeksin ohella on mitata vyötärönympärys, sillä rasva vyötärönseudulla on erityinen riskitekijä. Naisilla sopiva vyötärönympärys on alle 80 cm, yli 90 cm tuloksen ollessa jo terveysriski. Miesten vastaavat lukuarvot ovat 90 cm ja 100 cm.

Jos BMI ja/tai vyötärönympärys ylittää raja-arvot on syytä ryhtyä korjausliikkeeseen.

Ruokavalio

Maailman tervein kansa listan kärjestä löytyy Espanja, ja muutkin Etelä-Euroopan maat menestyvät hyvin. Terveydenhuollon resurssit eivät näissä maissa kuitenkaan yllä pohjoismaiden tasolle. Ilmiö on tuttu jo pidemmältä ajalta, ja varsinkin niin sanottuun välimerelliseen ruokavalioon on kiinnitetty paljon huomiota.

Tätä on myös pyritty soveltamaan paremmin suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin raaka-aineisiin sopivaksi. Kiistatonta tutkimustiedon valossa on varsinkin kasvisten runsaan käytön terveyttä edistävä vaikutus. Suomalainen lounasruokailu on usein monipuolista ja terveellistä, mutta myös välipaloihin tulisi kiinnittää huomiota.

Kun Välimeren kansojen elintapoja on tutkittu laajemminkin, on myös kiinnitetty huomiota arkipäiväisen liikunnan määrään. Erityisesti hyvin vanhaksi eläneiden elintapoihin on yleensä kuulunut runsaasti kävelyä, usein vuoristoisessa maastossa. Vaikkapa Kreikan saarilla matkanneille runsaat portaikot ja jyrkät polut kylissä ja kaupungeissa ovat varmasti tuttuja.

Arkiliikunta

Samalla kun erilaiset liikuntaharrastukset, usein ohjattuna toimintana ovat olleet kasvamaan päin, arkiliikunta on Suomessa edelleen vähentynyt. Pitkällä aikavälillä kehityksen syynä ovat olleet kaupungistuminen sekä istumatyön osuuden kasvu. Kahdeksan tunnin paikallaan istumisen aiheuttamia terveyshaittoja on vaikea korvata yksittäisellä liikuntasuoritteella.

Liikuntaharrastuksilla on toki edelleen tärkeä merkitys kunnon kohentamisessa ja ylläpidossa. Vähätellä ei pidä myöskään harrastusten sosiaalista ja yhteisöllistä aspektia. Liikkumisen kokonaissuoritteen kasvattamiseksi liikuntaa tulisi kuitenkin lisätä myös arjen rutiineihin laajemmin.

Kevyen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on tässä keskeisessä roolissa. Yksittäisen kansalaisen ehkä helpoin tapa on kuitenkin lisätä liikuntaa pieninä paloina jokaiseen päivään. Portaiden kipuaminen hissin sijaan lienee yksi helpoimmista keinoista.

Sitä edistämään on järjestetty vuosittaiset porraspäivät. Useiden ministeriöiden yhteistyössä toteuttamat porraspäivät ovat osa Kunnossa kaiken ikää – ohelmaa. Siihen on saatu tukea Veikkauksen voittovaroista.

Savuttomuus ja alkoholi

Liikunta ja ruokavalio ovat seikkoja joissa on siis parantamisen varaa suurella osalla kansasta. Mutta tietenkin myös suoranaisesti terveydelle haitalliset tavat kuten tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat merkittävässä roolissa. Haitat usein kasautuvat samoille ihmisille: liikunnan vähäisyys, huono ruokavalio, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö korreloivat kaikki keskenään.

Usein toisaalta yhden osa-alueen parantaminen saattaa johtaa terveempiin elämäntapoihin laajemminkin. Liikuntaharrastus voi johtaa myös kokonaisvaltaiseen muutokseen.